Kun keskusteluyhteys ei pelaa, voi rauhanteknologiasta olla apua — ”Teknologialla autetaan ihmisiä konfliktien läpi luomalla turvallinen keskustelutila”

Mikaeli Langinvainio. Kuvat: Hanna Partanen



Inforgloben toimitusjohtajan Mikaeli Langinvainion mukaan sovellukset voivat auttaa ihmisiä esimerkiksi luomalla tiekarttoja ja auttamalla löytämään yhteisiä tekijöitä.

Rauhanteknologia on hajanainen ala, johon on yhtä monta näkökulmaa, kuin on tekijöitäkin. Suomessa rauhanteknologiasta on puhuttu aktiivisemmin viimeiset viitisen vuotta, mutta lähestymistapoja, rahoitusmalleja ja tekijöiden kohtaamispisteitä vielä haetaan.

Paljon on kuitenkin tapahtunut ja Mikaeli Langinvainio, jos kuka, on ollut suomalaisen rauhanteknologiakeskustelun ytimessä viime vuodet. Ohjelmistoyritys Inforgloben toimitusjohtaja ja toinen perustajista kehittää työkseen ohjelmistoja, jotka parantavat keskusteluyhteyttä ihmisten välillä. Se kun ei aina automaattisesti pelaa.

—Olemme soveltaneet oman yrityksemme Inclus-ohjelmistoa jo useisiin rauhanvälitysneuvotteluihin CMI:n kanssa, kertoo Langinvainio.

Langinvainion mukaan konfliktiosapuolten antama palaute on tärkeä ja oikeastaan ainoa merkittävä tapa, kun mietitään teknologian kehittämistä ja soveltamista konfliktinratkaisua varten. Ohjelmisto onkin saanut hyvää palautetta.

—Osapuolet ovat sanoneet, että vaikka he tietävät mitkä ovat tärkeimmät kiista-asiat tai niiden ratkaisujen avaimet, asioista on ollut aiemmin vaikeaa löytää yhteisiä näkökulmia.

Ohjelmisto on auttanut tuomaan osapuolet yhteiseen prosessiin, jossa he ovat voineet löytää yhteisiä prioriteetteja ja tavoitteita helpommin.

—Sosiaalinen jännite rasittaa kognitiivisia ja sosiaalisia kykyjä ja tekee suorasta kohtaamisesta kulmikasta ja epärakentavaa. Kun jännite saadaan hälvennettyä, päästään kohti psykologista turvallisuutta, kuvailee Langinvainio.

Teknologian avulla voidaan siis luoda alustoja, joilla konfliktien osapuolet saavat jännitteettömän tilan kohdata toistensa näkökulmat.

Mihin kaikkeen rauhanteknologia sitten voi taipua turvallisen tilan luomisen lisäksi?

Langinvainio rajaa termin koskemaan teknologiaa, joka kohdentuu konfliktin kolmen eri vaiheen selvittelyyn: konfliktin ehkäisyyn, sen sovitteluun ja ratkaisuun sekä sovun säilymiseen.

—Olennaista on määrittää ongelmat ja tavoitteet konfliktitilanteessa ja sen jälkeen perata, miten teknologia voi auttaa niiden selvittämisessä.

Dataa voisi hyödyntää enemmän

---

Seuraa hengästyttävä lista rauhantyöhön liittyviä esimerkkejä, joihin kaikkiin saataisiin parempi ote teknologiapohjaisilla työkaluilla.

—Voidaan selvittää dataa, vaikkapa hakukonetietoja tai sosiaalista mediaa, joita analysoimalla saadaan kuvaa ihmisten ajattelusta ja tilanteiden kehittymisestä. Näistä voi edelleen luoda ennakointimalleja. Tätä on jo tehty, mutta tilaa uusille tavoille käsitellä aineistoa kyllä olisi.

Toiseksi teknologialla voidaan auttaa osapuolia jäsentämään ja kommunikoimaan oma kantansa. Lisäksi teknologia auttaa monipuolistamaan dialogia, osallistamaan eri tahoja, tai sen avulla voidaan selvittää kieli- ja tulkkausongelmia ja merkitysnäkökulmia.

—Teknologialla voidaan luoda tiekarttoja ja auttaa löytämään yhteisiä tekijöitä, jotka ovat joko yhtä lailla huonoja tai hyviä konfliktin molemmille osapuolille.

“Olennaista on määrittää ongelmat ja tavoitteet konfliktitilanteessa ja sen jälkeen perata, miten teknologia voi auttaa niiden selvittämisessä”

Tekniikan suomien hyötyjen vastapainona teknisten apuvälineiden kehittelyyn liittyy vahva vastuu ja ongelmakohtien kartoittaminen. Riskianalyysi teknologioidenkin osalta on aina tehtävä, ja Langinvainio korostaa, ettei konfliktin osapuolia voi pitää menetelmien testaamiskohteina.

Riskeistä puhuttaessa omistajuus sekä ihmisten ja prosessin kunnioittaminen ja niihin perehtyminen lähtökohtaisesti jo ohjaavat työtä oikealle tiellä.

—Konfliktin osapuolet itsekin kertovat, jos joku juttu ei toimi. Suunnittelu on tehtävä osapuolten kanssa alusta asti ja mukanaolijoiden on koettava teknologia, sen käyttäminen ja tulokset omakseen.

Mutta entä sitten rahoitus?

—On kyllä olemassa markkinat, sekä kysyntää että tarjontaa, mutta nämä eivät useinkaan kohtaa.

Teknologialla olisi ratkaisuja myös rauhanvälityksen kentällä, mutta markkinaohjautuvuus vaikuttaa alan kehittymiseen, eikä raha tällä hetkellä liiku alalla riittävästi. Isot firmat eivät lähde kehittelemään tuotteitaan rauhan tarpeisiin, vaan saattavat enintään antaa sosiaalisen vastuun rahaa järjestöille, jotta nämä tekisivät sitä mitä muutenkin tekevät.

—Lisäksi konfliktin osapuolet ovat yleensä köyhiä, eikä yksi osapuoli voi maksaa ratkaisuun käytettävistä työkaluista toista enempää.

“Omistajuus sekä ihmisten ja prosessin kunnioittaminen ja niihin perehtyminen lähtökohtaisesti jo ohjaavat työtä oikealle tielle”

Langinvainio tuo esiin ajatuksen mikro- ja makrotason konflikteista – tässä tapauksessa siis esimerkiksi yrityksen sisäisistä hankauksista ja valtiotason ongelmista.

—Kun mekaniikka on sama, voidaan tekniikkaa kehittää mikrotasolla yritysten palvelukseen ja kun siitä tulee kestävää, voidaan sitä jatkossa tarjota myös sinne, missä sitä kaivataan kipeämmin.

Rahoitus tulisi siis epäsuorasti yrityksiltä.

Toisaalta Langinvainion mukaan rauhanteknologia voisi myös olla alue, jonne luodaan täysin uusia rahoitusmekanismeja.

Kaiken kaikkiaan rauhanteknologian ympärille kaivattaisiin uudentyyppistä yhteisöä, joka ei nojaa valtiovaltaan, vaan jossa ihmiset toimisivat yhdessä ja vaihtaisivat oppejaan.

Ajatusta vahvistaa myös teknologian ydinolemus: teknologian on tarkoitus lopulta olla riippumatonta, eikä se jää tekijöidensä käsiin.  Teknologiaa otetaan käyttöön ja muokataan tarpeen mukaan muuallakin kuin sen alkuperäisessä kehitysympäristössä.

—Työkaluna teknologia pystyy luomaan vaikuttavuutta myös skaalautuvuutensa takia, ja näin sitä voidaan käyttää laajasti alkuperäisen käyttötarkoituksensa lisäksi. Teknologia elää ja muovautuu tilanteiden mukaan.

Ja mitä rauhanteknologiaan tulee, ken tietää mitä kaikkea vielä keksitään rauhanprosessien tasapainottamiseksi, ihmisten osallistamiseksi tai keskustelun ohjaamiseksi turvalliseen tilaan. Ihan heti ei joka tapauksessa tule tilannetta, jossa rauhanteknologiaa tehtäisiin liikaa.

Mikaeli Langinvainio on työskennellyt rauhanvälityksen alalla pitkään. Hän siirtyi vuonna 2016 Crisis Management Initiativelta (CMI) yhdessä Juha Törmäsen kanssa perustamaansa ohjelmistoyritys Inforglobe Oy:hyn. Yritys tarjoaa osallistavia päätöksenteko-ohjelmistoja sekä yrityksille että laajemmin konfliktinratkaisuprosesseihin. Lisätietoa www.inclus.com. Teknologioiden kehittämisen lisäksi Langinvainio on ottanut aktiivisesti osaa rauhanteknologiakeskusteluihin erilaisissa seminaareissa ja paneeleissa.

Peace Invaders on suomalainen rauhanjärjestö, jonka tarkoitus on valjastaa teknologia ja media rauhanrakennuskäyttöön.

We want peace. We mean business.

HANNA PARTANEN

Toimittaja, ohjaaja ja Peace Invadersin toiminnanjohtaja. hanna@peaceinvaders.fi

MARI TARKKONEN

Historioitsija, markkinointipäällikkö ja narratiivi-intoilija. mari@peaceinvaders.fi