Tarja Cronberg peräänkuuluttaa avointa teknologiakeskustelua – ”Keinot teknologian väärinkäytön ehkäisemiseen löytyvät demokratian toimintatavoista”
– Teknologia on aina ambivalenttia, eli sitä voidaan käyttää sekä hyvään että pahaan, toteaa Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja ja Tukholman rauhantutkimusinstituutin erikoistutkija Tarja Cronberg, kun aloitamme keskustelun rauhanteknologian määrittelemisestä.
Sellaista teknistä rajausta ei ole, jolla teknologiaa voisi kohdentaa pelkästään yhteen käyttötarkoitukseen.
– Ei ole siis mahdollista, että jokin teknologia olisi ydinolemukseltaan pelkästään rauhanomainen. Niinpä lopulta se, mihin teknologiaa käytetään, on aina poliittinen päätös.
Cronberg antaa esimerkin kamerakoptereista. Miten erotetaan niiden sotilaallinen käyttö rauhanomaisesta käytöstä – mikäli mitataan kopterilla kuivuutta, miten estetään ettei samalla ammuta ihmisiä? Kyse on lopulta lainsäädännöstä.
– Ei voida sanoa, että voidaan teknologisesti kehittää rauhanomaista dronea ja estää kehitys sotiaallisten dronejen kehitykseen.
“Teknologia on aina ambivalenttia.”
Näitä rajanvetoja Cronberg on käsitellyt Tanskan rauhantutkimuslaitokselle tekemässään hankkeessa, jossa tutkittiin sotateknologian ja -teollisuuden mahdollisuutta siirtyä kylmän sodan jälkeen rauhanomaisen teknologian tuottamiseen. Samoja teemoja hän käsittelee myös parhaillaan valmistelemassaan kirjassa ydinteknologiasta.
Miten rauhanomaiseksi tarkoitetun teknologian väärinkäyttöön sitten tulisi varautua? Esimerkkinä Cronberg nostaa informaatioteknologian tai vaikkapa nykyisin tekoälyn, jolloin teknologiaa voidaan käyttää niin ihmisten vapauttamiseen kuin kontrollointiin.
– Kyse on nimenomaan yhteiskunnan eikä teknologian valinnoista. Miten esimerkiksi tekoälyä tullaan käyttämään sotateollisuudessa tai rauhanomaisessa teollisuudessa, tai miten rajanvetoa tehdään vaikkapa kyberturvallisuuden osalta?
Tulevaisuuden teknologioiden käyttö herättää samoja pelkoja kuin vanhat teknologiat aikoinaan. Lopulta kaikki riippuu Cronbergin mukaan siitä, miten teknologia liitetään yhteiskuntaan.
Cronberg puhuukin teknologian sosiaalisesta rakentamisesta, (social shaping of technology). Teknologiaa itseään ei voida rajoittaa vain yhteen käyttötarkoitukseen, mutta yhteiskunnallisella keskustelulla ja kontrollilla käyttöä voidaan rajoittaa. Yhteiskunnallisella osallistumisella, lainsäädännöllä ja laajalla tiedostamisella varmistetaan myös toiminta niin, ettei rauhanomaiseen käyttöön kehitetty teknologia päädy sotilaalliseen tehtäviin.
– Keinot teknologian väärinkäytön ehkäisemiseen löytyvät nimenomaan demokratioiden toimintatavoista.
Ennakoivaa keskustelua tarvitaan
Cronbergin mukaan varsinkin Suomessa on paljon teknologiauskovaisuutta, ja sitä tärkeämpää on luoda pohjaa avoimelle dialogille teknologioiden käytöstä.
– Valitettavan usein uudet teknologiat ovat tulleet Suomessa käyttöön ilman suurempaa keskustelua, ja toisaalta rahoittajien on yleisestikin vaikea kontrolloida teknologian jatkokäyttöä.
Kaiken kaikkiaan Cronberg korostaa keskustelun käymistä hyvissä ajoin ennen kehitettyjen teknologioiden käyttöönottoa.
– Teknologioiden muokkausprosessi lähtee ennakoinnista sekä sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta tarkastelusta. Siihen liittyy niin kulttuuri kuin politiikka ja lainsäädäntö.
Lisäksi teknologiaa tulee arvioida, ja arviointiin tulee osallistua laaja joukko eri tahoja. Teknologian kehittäjien on myös otettava huomioon lainsäädännön luomat raamit.
– Tällöin teknologian käyttö ei laajene epätoivottuihin tarkoituksiin.
“Teknologioiden muokkausprosessi lähtee ennakoinnista sekä sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta tarkastelusta.”
Teknologia ja yhteiskunta nivoutuvat siis läheisesti toisiinsa. Tämän takia myös teknologian rahoituksista on käytävä yhteiskunnallista keskustelua. Cronberg ehdottaa, että enemmän kuin suoraan rauhantyöhön kehitettävään teknologiaan, tulisi rahoitusta suunnata nimenomaan teknologiapoliittisen keskustelun ylläpitoon.
– Yhteiskunnallisen keskustelun kautta hyvät teknologiset vaihtoehdot saadaan nostettua esiin, mutta samalla tulee muistaa myös väärinkäytön mahdollisuus.
Teknologioiden kaksiteräisyys tulee joka tapauksessa huomioida läpi niiden kehityskaaren.
Tohtori Tarja Cronberg on Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja sekä Tukholman Rauhantutkimusinstituutin erikoistutkija. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa teknologian arvioinnin professorina Tanskan teknillisessä yliopistossa. Hänellä on laaja tausta kansainvälisessä rauhantyössä niin politiikan kuin tutkimuksen saralta sekä koulutusta ja kokemusta teknologioiden arvioinnista ja tutkimuksesta. Erikoistumiseltaan Cronberg on ydinasepolitiikan asiantuntija.
Peace Invaders on suomalainen rauhanjärjestö, jonka tarkoitus on valjastaa teknologia ja media rauhanrakennuskäyttöön.
We want peace. We mean business.
HANNA PARTANEN
Toimittaja, ohjaaja ja Peace Invadersin toiminnanjohtaja. hanna@peaceinvaders.fi
MARI TARKKONEN
Historioitsija, markkinointipäällikkö ja narratiivi-intoilija. mari@peaceinvaders.fi