Palvelumuotoilu voi auttaa peacetech-innovaatioiden luomisessa, uskoo tekoälyn mahdollisuuksia tutkinut Niina Mäki — ”On rakennettava yhteinen kieli, ja muotoilu voi tarjota siihen työkaluja”

Kaiku Helsingin palvelumuotoilijana työskentelevä Niina Mäki julkaisi kesällä 2020 tutkimuksen peacetech-alan ja tekoälyn mahdollisuuksista. Mäen mukaan ala voisi hyötyä hyvin johdetuista asiantuntijaverkostostoista.

Kun Futurice etsi tutkijaa professori Timo Honkelan Rauhankone-kirjan inspiroimaan projektiin, haeskeli Niina Mäki firmaa, jossa voisi tehdä palvelumuotoilun lopputyönsä. Kehitysrahoitusasiantuntijana ja UDNP:n strategisena kehittäjänä työskenneelle Mäelle rauhanteknologia tarjosi kiinnostavan uuden kentän.

— Muotoilijana minua kiinnostaa se, voisiko muotoilua käyttää aikamme suurten ongelmien ratkaisemiseen.

Mäki lähti tekemään Rauhan ja teknologian välissä -tutkimusta osana Futuricen Rauhankone-vastuullisuusprojektia. Palvelumuotoilun lopputyönä julkaistu tutkimus sisälsi haastatteluja rauhanrakentamisen ja tekoälyn asiantuntijoiden kanssa, muotoiluluotaimia sekä workshoppeja, jossa törmäytettiin näiden kahden alan näkemyksiä ja etsittiin keinoälyä hyödyntäviä rauhanrakennusratkaisuja.

Tekoälystä apua analyysiin ja ennakointiin

Tutkimuksessa löytyi kolme aluetta, joilla tekoäly voisi tukea rauhantyötä. Ensimmäinen on tekoälyavusteinen konfliktianalyysi, joka voisi auttaa monimutkaisten tilanteiden ymmärtämisessä.

— Tekoäly pystyy seuraamaan monimutkaistuvien tilanteiden eri osatekijöitä ja niiden linkityksiä paremmin kuin ihminen. Kyse ei olisi tiettyyn aikakehykseen sidotusta konfliktianalyysistä, vaan jatkuvasti päivittyvästä tekoälyavusteisesta tilannekuvasta.

“Tekoäly pystyy seuraamaan monimutkaistuvien tilanteiden eri osatekijöitä ja niiden linkityksiä paremmin kuin ihminen. ”

Toinen osa-alue liittyy ennakointijärjestelmiin.

— Koneoppiminen pystyy olemassa olevaan dataan perustuen tekemään ennustuksia myös sellaisista asioista, joita ei ole vielä tapahtunut. Ennakointijärjestelmät voisivat hyödyntää konfliktianalyysin dataa. Nämä kaksi kehitysaluetta linkittyvät siis toisiinsa.

Yksittäisen ihmisen on vaikea käsitellä kaikkea saatavilla olevaa tietoa. Tekoälyn ja koneoppimisen kautta voi sitä vastoin käsitellä laajasti dataa ja jopa analysoida tunteita.

Kolmas alue tulevaisuuden sovelluksille on tekoälyn tarjoama tuki ihmisten väliselle vuorovaikutukselle.

— Tämä alue jäi kaikkein epäselvimmäksi, mutta kone voisi auttaa meitä ymmärtämään toisiamme paremmin ja siten tukea rauhaa. Tässä päästään lähimmäksi Honkelan Rauhankone-kirjaa.

Voidaanko jo puhua peacetech-muotoilusta?

Mäen tutkimus käsitteli myös sitä, miten peacetechiä voisi kehittää palvelumuotoilun työkaluja käyttäen.

— Määrittelin, että rauhanteknologian tulee olla ennen kaikkea vastuullista, sekä rakennus- että käyttövaiheessa. Jos rauhanteknologiaa suunnitellaan väärin, ihmisiä voi kuolla.

Mäen mukaan muotoilulle on tyypillistä ihmiskeskeinen lähestymistapa, mutta rauhanteknologia vaatii erilaisen otteen.

— On katsottava laajempaa kuvaa ja sitä, millaisia vaikutuksia rauhanteknologian innovaatioilla voi olla tulevaisuudessa. Täytyy myös ottaa huomioon ennakoimattomat negatiiviset vaikutukset. Siksi yksilön näkökulma ei riitä , vaan täytyy ottaa huomioon koko rauhanrakentamisen ympäristö, joka käsittää myös perheen, yhteisön ja valtion sekä eri rauhantoimijoiden monikerroksisen ekosysteemin.

Tämä vaatii substanssi- ja teknologiaosaamisen yhdistämistä. Osana tutkimusta workshoppeihin osallistui sekä rauhanrakennuksen että tekoälyn asiantuntijoita innovoimaan tekoälyn mahdollisuuksia.

— Tyypithän innostuivat ihan hirveästi! Mutta mitä tapahtuu, kun eri maailmoista tulevilla asiantuntijoilla on täysin eri kieli? Miten työ saadaan jatkumaan alkuinnostuksen yli? On rakennettava yhteinen kieli, ja muotoilu voi tarjota siihen työkaluja.

Lisäksi tarvitaan resursseja.

— Teknologiaratkaisujen alkuinvestointi on aika suuri. Tekoälyä varten tarvitaan paljon dataa. Mistä se saadaan ja miten se anonymisoidaan? Tarvittaisiin isompi tietokanta tai verkosto, jota tekoäly voisi analysoida. Sen avulla voisi syntyä myös paikallisia rauhaninnovaatioita.

“Vastuullinen peacetech vaatii asiantuntijaverkostojen luomista.”

Resurssien lisäksi yksi rauhanteknologian esteeksi noussut jarru oli haastateltujen toimijoiden mukaan ajan puute. Rauhanrakennuspuolella oli niin kiire, ettei siellä ehditä ajatella innovaatioita.

— Lisäksi molemmat kentät ovat niin laajoja, että yhden henkilön on vaikea ymmärtää sekä rauhanrakennuksen että tekoälyn tematiikkaa. Siksi käytän tutkimuksessa kollektiivisen älykkyyden käsitettä. Kun tuodaan yhteen eri alojen ammattilaisia, saadaan aikaan asioita, jotka ovat suurempia kuin osiensa summa. Vastuullinen peacetech vaatii asiantuntijaverkostojen luomista.

Myös ihmisen ja koneen välinen yhteistyö on tärkeä osa kollektiivista älykkyyttä.

— Tekoälyä hyödyntävä rauhanteknologia on ihmisen ja koneen yhteistyötä. Sen tulisi perustua molempien vahvuuksiin ja selkeään työnjakoon. Kone voi auttaa, mutta kyllä se on ihminen, joka tekee rauhan.

Osana tutkimustaan Niina Mäki laati suunnittelukanvaaseja rauhanteknologisten projektien kehittelyprosessia varten. Ota kanvaasit käyttöösi: